Uuno Taavi SIRELIUS (1872–1929)

Uuno Taavi SIRELIUS (1872–1929)

Uuno Taavi SIRELIUS (1872–1929)

Uuno Taavi SIRELIUS (1872–1929)

Esineitä ja valokuvia Siperiasta

Esineitä ja valokuvia Siperiasta

Esineitä ja valokuvia Siperiasta

Esineitä ja valokuvia Siperiasta

Kartta

Kartta

Kartta

Kartta

U. T. SIRELIUS

kansatieteilijä

 

U. T. Sirelius valmistui Keisarillisesta Aleksanterin-Yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1895 aineinaan suomen kieli ja kirjallisuus, yleinen historia sekä kansanrunous. Hän toimi amanuenssina Valtion historiallisessa museossa vuodesta 1900, ja hänet nimitettiin intendentiksi 1918 ja osastonjohtajaksi 1920. Sireliuksesta tuli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen ensimmäinen professori 1921.

 

Unkarilainen kansatieteilijä János Jankó innosti Sireliusta lähtemään tutkimusmatkalle Siperiaan. Matkallaan hantien ja mansien luo 1898–1900 hän keräsi aineistoa kalastusaiheeseen väitöskirjaansa (1906). Lisäksi hän hankki hanteilta, manseilta, nenetseiltä ja evenkeiltä yli 1200 esineen kokoelman, otti yli 500 valokuvaa ja teki muistiinpanoja. Keski-Venäjällä komien ja udmurttien parissa Sirelius teki rakennusaiheista tutkimusta 1905–1907 ja osti samalla esinekokoelmat Valtion historialliselle museolle, nykyiselle Kansallismuseolle.

 

Museotyössä Sirelius keskittyi kansatieteellisen osaston ja sittemmin suomalais-ugrilaisen osaston näytteillepanoon. Dosenttina ja professorina hän piti luentoja Kansallismuseossa; hän piti museota sekä tutkimus- että valistuspaikkana. Sirelius keskittyi 1910-luvulta lähtien suomalaiseen kansatieteeseen tuloksena mm. teokset Suomen kansanomaista kulttuuria (1919, 1921) ja Suomen ryijyt (1924).

Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.

U. T. Sireliuksen kaksi vuotta kestänyt Siperian-matka 1898–1900 ulottui Objoen suulta etelässä aina Vahjoelle asti.