Gustaf Johan RAMSTEDT (1873−1950)

Gustaf Johan RAMSTEDT (1873−1950)

Gustaf Johan RAMSTEDT (1873−1950)

Gustaf Johan RAMSTEDT (1873−1950)

Esineitä ja kenttäkuvia Mongoliasta

Esineitä ja kenttäkuvia Mongoliasta

Esineitä ja kenttäkuvia Mongoliasta

Esineitä ja kenttäkuvia Mongoliasta

Kartta

Kartta

Kartta

Kartta

G. J. RAMSTEDT

kielentutkija

 

Aikoen papiksi G. J. Ramstedt opiskeli klassisia kieliä Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa. Hän kiinnostui kuitenkin kielitieteestä ja väitteli vuonna 1903 tohtoriksi mongolin kielen verbiopista. Ramstedtista tulikin modernin mongolistiikan uranuurtaja, ja hän taisi ja tutki lukuisia muitakin kieliä. Vuosina 1898–1912 hän teki seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan.

 

Yhden Mongolian-matkoistaan Ramstedt teki vuonna 1909 yhdessä arkeologi Sakari Pälsin kanssa. Matkan tarkoitus oli tutkia kivikirjoituksia. Samalla hankittiin esinekokoelma, joka sisältää mm. mongolipukuja, 63 tiibetinbuddhalaista thangka-ikonia sekä Wutai Shanin luostarivuoren kartan.

 

Ramstedt nimitettiin altailaisen kielentutkimuksen dosentiksi vuonna 1906 ja professoriksi vuonna 1917. Vuosina 1919–1929 hän toimi Suomen asiainhoitajana Japanissa.

 

Ramstedt oli myös tunnettu raittiusmies ja kirjoittaja, joka tieteellisten teosten lisäksi julkaisi mm. matkakertomukset Seitsemän retkeä itään 1898–1912 (1951) ja Lähettiläänä Nipponissa. Muistelmia vuosilta 1919–1929 (1950).

 

 

 

 

 

 

G. J. Ramstedt.

Kuva V. A. Rautell. Museovirasto.

Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.

G. J. Ramstedt ja Sakari Pälsi matkustivat vuoden 1909 Mongolian-retkelleen Pietarista Siperian-rataa Verhneudinskiin (ny. Ulan-Ude), josta jatkoivat hevospelillä Mongolian pääkaupunkiin Urgaan (nyk. Ulaanbaatar). Ensimmäinen tutkimusmatka suuntautui Urgasta luoteeseen. Toisen matkan he tekivät etelän aroille ja jokilaaksoihin kohti Gobin autiomaata.