Carl Gustaf Emil MANNERHEIM (1867–1951)

Carl Gustaf Emil MANNERHEIM (1867–1951)

Carl Gustaf Emil MANNERHEIM (1867–1951)

Carl Gustaf Emil MANNERHEIM (1867–1951)

Esineitä ja matkakuvia

Esineitä ja matkakuvia

Esineitä ja matkakuvia

Esineitä ja matkakuvia

Kartta

Kartta

Kartta

C. G. MANNERHEIM eversti

 

C. G. Mannerheim syntyi Askaisissa Louhisaaren linnassa. Hän aloitti opintonsa 1882 Haminan kadettikoulussa, kirjoitti ylioppilaaksi 1887 Helsingissä ja jatkoi opintoja Pietarissa Nikolain ratsuväenkoulussa. Upseerina hän aloitti palvelunsa Aleksanterin rakunarykmentissä Puolassa, ja palasi Pietariin Chevalier-kaartiin 1891.

 

Mannerheim lähti vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan vuosiksi 19041905. Seuraavana vuonna hän lähti uudelleen matkalle, nyt ratsain everstiksi ylennettynä kaksivuotiselle tiedustelu- ja tutkimusmatkalle halki Keski-Aasian määränpäänä Beijing. Tarkoitus oli arvioida Kiinan sotavoimien tilaa ja maan hallituksen aloittamien uudistusten toteutumista Venäjän lähialueilla. Matka naamioitiin tieteelliseksi tutkimusmatkaksi. Peitetarinan ylläpitämiseksi Mannerheim keräsi ja dokumentoi Kansallismuseolle päätyneen yli tuhannen esineen kokoelman Keski-Aasian kansoilta, mm. kirgiiseiltä, uiguureilta, kalmukeilta ja tiibetiläisiltä. Kokoelmaa täydentää yli 1300 valokuvanegatiivia. Osa esineistä jäi Mannerheimin omistukseen, ja ne ovat nähtävänä hänen kotimuseossaan. Kokoelmaan kuuluvat käsikirjoitukset ja kartat tulivat Suomalais-Ugrilaisen Seuran haltuun. Matkakertomus Matka Aasian halki III julkaistiin suomeksi 19401941.

 

Mannerheim siirtyi 1909 Puolaan ja palveli ensimmäisessä maailmansodassa itärintamalla. Hän erosi Venäjän armeijasta 1917 ja toimi Suomen itsenäistymistä seuranneessa sisällissodassa senaatin joukkojen ylipäällikkönä ja 19181919 Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana. Vuonna 1931 hänet nimitettiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi, ja toisessa maailmansodassa hän oli Suomen armeijan ylipäällikkö. Suomen marsalkan arvon hän sai täyttäessään 75 vuotta. Sodan lopulla 1944 eduskunta valitsi hänet tasavallan presidentiksi, mistä virasta hän sodan päätyttyä erosi. Hän asui viimeiset vuotensa Sveitsissä.

C. G. Mannerheim Venäjän lähetystön rakennuksiin kuuluvan majapaikkansa edustalla Kashgarissa Keski-Aasian-matkan alussa. Elo-lokakuu 1906.

Kuva C. G. Mannerheim. Museovirasto/Suomalais-Ugrilainen Seura.

C. G. Mannerheimin tiedusteluretki 1906–1908 noudatteli Silkkitien reittejä Taklamakanin autiomaan pohjoispuolitse halki Itä- tai Kiinan Turkestanin eli Xinjiangin maakunnan sekä Gansun, Shaanxin, Henanin, Sisä-Mongolian, Shanxin ja Hebein maakuntien määränpäänä Beijing. Hän matkusti 14 000 km, josta 10 000 km ratsain. Tian Shanin vuoristo ylitettiin kuusi kertaa. Tiedustelutehtäväänsä liittyen Mannerheim mm. laati tiekarttoja 3087 km matkalta sekä piirsi 17 kaupungin asemakaavan.

 

Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.