Sigfrid Rafael KARSTEN (1879−1956)

Sigfrid Rafael KARSTEN (1879−1956)

Sigfrid Rafael KARSTEN (1879−1956)

Sigfrid Rafael KARSTEN (1879−1956)

Esineitä ja valokuvia

Esineitä ja valokuvia

Esineitä ja valokuvia

Esineitä ja valokuvia

Kartta

Kartta

Kartta

Kartta

RAFAEL KARSTEN sosiaaliantropologi

 

Rafael Karsten oli Edward Westermarckin oppilas. Hän väitteli Aleksanterin-Yliopistossa tohtoriksi palvonnan alkuperästä 1905 ja opiskeli filosofiaa Berliinissä ja Pariisissa. Karsten nimitettiin 1907 vertailevan uskontotieteen dosentiksi Aleksanterin-Yliopistoon, ja 1922 hän sai käytännöllisen filosofian professuurin.

 

Karsten teki ensimmäisen kenttätyömatkansa Bolivian ja Argentiinan pampalle Gran Chacon intiaaniheimojen pariin 1911−1913. Toisen matkan (1916−1919) kohteena olivat Ecuadorissa asuvat jívaro-intiaanit (shuarit), joita Karsten tutki myös 1928−1929 ja vielä elokuussa 1946 suomalais-ruotsalaisen retkikunnan kanssa. Vuonna 1937 hän oli kenttätöissä Perussa inkojen jälkeläisten ketsua-intiaanien parissa, ja vielä 1951 Itä-Perussa tutkimassa shipibo-intiaanien uskonnollista elämää ja lääkekasveja.

 

Kulttuurien museon kokoelmissa on valokuva- ja  arkisto-aineiston lisäksi yli 150 Karstenin Etelä-Amerikasta tuomaa esinettä, mutta suurin osa hänen esinekokoelmistaan on Världskulturmuseetissa Göteborgissa.

 

Karsten kirjoitti pääasiassa intiaanikansojen tavoista, myyteistä ja uskonnosta. Pääteoksia ovat The Head hunters of the Western Amazonas (1935) ja Inkariket och dess kultur i det forna Peru (1938), joka saavutti maailmanlaajuista huomiota ja käännettiin useille kielille.

Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.

Rafael Karsten teki vuosien 1911 ja 1952 välisenä aikana kuusi kenttätyömatkaa Etelä-Amerikkaan Argentiinaan, Boliviaan, Ecuadoriin ja Peruun. Toinen, pisin matka alkoi 1916 ja kesti kolme vuotta. Sen kohteena oli Amazonin alue Ecuadorin itäosassa.