Hilja HEISKANEN (1866–1939)

Hilja HEISKANEN (1866–1939)

Hilja HEISKANEN (1866–1939)

Hilja HEISKANEN (1866–1939)

Esineitä ja valokuvia Himalajalta

Esineitä ja valokuvia Himalajalta

Esineitä ja valokuvia Himalajalta

Esineitä ja valokuvia Himalajalta

Kartta

Kartta

Kartta

Kartta

HILJA HEISKANEN lähetyssaarnaaja

 

Joroisissa syntynyt Hilja Heiskanen oli vapaakirkkolainen lähetyssaarnaaja. Hän matkusti Skandinaavisen Allianssilähetyksen Himalajan-työkentälle vuonna 1898 ja työskenteli sen yhteydessä vuoteen 1914. Koska lähetyksen määränpääksi aiottuun Tiibetiin ei ollut pääsyä, lähetysasemia oli perustettu brittiläiseen Intiaan Himalajan etelärinteille, mm. Ghumin kylään lähelle Darjeelingia, Baksa Duariin Bhutanin rajalle sekä Sikkimiin. Seutu on vanhojen Tiibetin, Nepalin, Bhutanin ja Intian välisten kauppareittien risteysalue.

 

Heiskanen tuli kotimaahan lomalle vuosiksi 1906−1908 yhdessä nepalilaissyntyisen kasvattityttärensä Ruthin kanssa. Samalla hän hankki varoja lähetyksen toimintaan mm. esittelemällä seurakunnissa kentältä tuomaansa esineistöä. Ennen paluuta Intiaan hän myi Valtion historialliselle museolle tiibetiläisiä, bhutanilaisia ja intialaisia esineitä sisältävän kokoelmansa, museon ensimmäiset tiibetiläiset ja bhutanilaiset esineet. Muinaistieteellisen toimikunnan intendentti A. O. Heikel pyysi häntä keräämään täydentävän kokoelman, joka saatiin museolle postitse Heiskasen dokumentoimana 1911. Se sisältää lähinnä tiibetiläisiä esineitä.

 

Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Heiskanen matkusti Lontooseen, jossa hän suoritti kätilökurssin. Käytyään myös Suomessa hän lähti vuonna 1916 Yhdysvaltoihin, ja matkusti sieltä myöhemmin Japanin ja Kiinan kautta takaisin Intiaan useiksi vuosiksi. Lopullisesti Heiskanen palasi kotimaahan vuonna 1930. Hän kuoli 1939 Rauhan piirisairaalassa.

Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.

Hilja Heiskanen matkusti 1898 kolmen muun suomalaisen lähetystyöntekijän kanssa Himalajan-työkentälleen Pietarin, Odessan, Mustanmeren, Konstantinopolin (nyk. Istanbul), Port Saidin, Punaisenmeren, Colombon ja Kalkutan (nyk. Kolkata) kautta. Hänen tärkeimmäksi asemapaikakseen tuli Ghumin kylä lähellä Darjeelingia Intian Länsi-Bengalissa.